Menard Mponda on tansanialainen tanssija, tanssinopettaja, koreografi ja muusikko. Menard on valmistunut tanssija-koreografiksi Bagamoyo Art Collegesta Tansaniasta ja globaalin musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta. Hän on afrikkalaisen tanssin ja kulttuurin yhdistyksen Cheza Ngoman perustajajäsen. Menard opettaa Cheza Ngomassa perinteistä itä-afrikkalaista tanssia ja rummutusta sekä modernimpaa ndomboloa. Menard on on ollut mukana luomassa lukuisia afrotanssinäytöksiä joista viimeisin on The Rise Of The Queens produktio jossa yhdistyy afrotanssi ja capoeira.
Menard esiintyy yhdessä sisarustensa kanssa Mpondas Family kokoonpanolla sekä Helsinki Cotonou Ensemble ja Maco Oey yhtyeissä. Menard toimii taiteellisena johtajana myös kesällä järjestettävissä Fest Afrika festivaaleilla.
Kuva: Pauliina Leikas
Menardin tarina
Se Menard Mponda, jonka tänään tunnemme, ilmaisee itseään monin eri tavoin. Hän opettaa tanssia ja musiikkia, tekee koreografioita ja säveltää. Hän on myös tuottaja ja ohjaaja. Millainen elämänpolku johtikaan hänet tähän? Menard syntyi Kyelan pikkukaupungissa Mbeyan alueella eteläisessä Tansaniassa ja varttui samalla alueella sijaitsevassa Mbalizissa. Hänen isänsä oli opettaja ja äiti hoiti 12 lasta kotona. Tanssi ja laulu kuuluivat Mpondan perheen arkeen. Isä kannusti lapsiaan rummunsoittoon. Hän soitti itse isoa ligambusa-rumpua ja lapset säestivät ngoma-rummuilla. Toisinaan isä käväisi baarissa töistä palatessaan. Kotia lähestyessään hän aloitti laulun jo matkan päästä. Tämä kertoi lapsille ja naapureille, että pian alkaisi tanssi ja rummunsoitto.
Rumpu kutsuu kaikki mukaan
Aloittaessaan koulun Menard oli musiikin ohella innostunut urheilusta. Opetussuun-nitelmassa oli iltapäiviä, jolloin lapset saivat valita urheilun, kotitalouden ja tanssin välillä. Menard oli yksi harvoista, joka valitsi tanssin. Koulun rehtori Mr. Mwakisyala oli innokas tanssija. Hän opetti Menardille Ngoni-heimon Mganga wa Kimanda -tanssin. Muita Ngonien tansseja Menard oppi kotijameissa.
Tältä ajalta juontaa juurensa myös Cheza Ngoma -ryhmän nimi. Ngoma-rummulla paitsi säestetään, myös innostetaan tanssijoita yhä huikeampiin suorituksiin. Rumpujen ja tanssijoiden vuorovaikutuksen pitää toimia. Yhteispeli on afrikkalaisen tanssin ydintä. Menard oli sisäistänyt tämän jo ennen kouluikää kotonaan ja hän päätyikin koulun tanssiryhmän johtajaksi. Mganga wa Kimanda -tanssissa johtaja toistaa koko ajan kannustuslausetta ”Cheza ngoma yako, askel yks kaks kolme ja mennään!” Tanssia johtavan pitää hurmata sekä muut tanssijat että yleisö, jotta kaikki lähtevät mukaan rytmiin. Suoraan käännettynä cheza tarkoittaa tanssia ja ngoma rumpua. Tämän tanssin yhteydessä ”cheza ngoma” tarkoittaa ”tule mukaan tanssiin ja musiikkiin”. Cheza Ngoma oli Menardin lempinimi koulussa.
Intohimo johdattaa eteenpäin
Yläkoulu oli lähellä kotia. Menard osallistui innokkaasti tanssifestivaaleille, joita järjestettiin vuosittain kotikaupungissa. Ajan myötä tanssi ja musiikki alkoivat viedä yhä enemmän aikaa kouluajan kustannuksella. Pitkien poissaolojen vuoksi Menard erotettiin koulusta. Hän muutti Mwanzaan veljensä luo jatkaakseen siellä koulunkäyntiä. Koulun sijaan hän kuitenkin päätyi auttamaan veljeään ja tämän perhettä puutarhanhoidossa. Vuoden kuluttua Menardin isä puhalsi pelin poikki. Hän järjesti pojalleen opiskelupaikan toisesta yläkoulusta kotikaupungissa. Tämän koulun rehtori halusi tukea oppilaitaan niissä asioissa, joista he olivat kiinnostuneita. Niinpä Menard sai tehtäväkseen koota koulussa tanssiryhmän. Ryhmästä tuli kuuluisa seutukunnalla ja he esiintyivät usein. Menard palkittiin tästä työstä hänen päättäessään koulun. Jatko-opintoihin Menard hakeutui Bagamoyo Art Collegeen, joka on Itä-Tansaniassa. Siellä hän opiskeli kolmen vuoden ajan perinteistä ja modernia tanssia ja musiikkia, näyttelemistä, akrobatiaa, englantia, sosiologiaa ja musiikki-instrumenttien rakentamista. Bagamoyossa hän tutustui suomalaisiin kulttuurintutkijoihin, joilla oli yhteinen projekti taideopiston kanssa. Heidän kanssaan keskustellessaan Menard kiinnostui suomalaisesta kulttuurista ja kuuli Oriveden Opistosta. Lyhyehkön kirjeenvaihdon jälkeen hän sai kutsun Orivedelle. Orivedeltä Tampereelle Menard vietti Orivedellä kaksi vuotta. Ensimmäisen vuoden aikana hän sekä opiskeli itse että opetti . Kakkosvuotenaan hän vain opetti. Hänen työpajansa olivat hyvin suosittuja . Niissä opiskeltiin perinteisiä tansanialaisia tansseja, hänen omia koreografioitaan ja tietysti ngoma-rummun soittoa. Tuohon aikaan Oriveden Opisto oli todella kansainvälinen paikka, jossa saattoi kuulla musiikkia miltä tahansa maailman kolkalta. Tamperelainen Petri Karvonen osallistui Orivedellä Menardin tanssityöpajoihin. Hän ehdotti, että Menard aloittaisi tanssikurssien järjestämisen myös Tampereella. Voidakseen hakea taloudellista tukea tanssikursseille Menard, Petri, Jonna Järviö, Soili Pentikäinen, Outi Amanor ja Ulla Bordi päättivät perustaa yhdistyksen. Cheza Ngoma perustettiin 1998. Jossakin vaiheessa Menard halusi kokeilla jotakin muuta. Yritystoiminta oli aina kiehtonut häntä. Niinpä hän alkoi opiskella kansainvälistä liiketoimintaa Valkeakoskella. Seuraava siirto oli osallistua ravintolan pyörittämiseen. Menardin ja hänen vaimonsa Marjutin karaokebaarissa Tampereella oli vakiintunut asiakaskunta ja Menardin lempikappale ”Mombasa” soi tiuhaan. Intohimo musiikkiin ja tanssiin ei kuitenkaan hellittänyt. Muutaman vuoden jälkeen mies totesi, että aika ei riittänyt kaikkeen. Musiikista hän ei halunnut missään tapauksessa luopua. Niinpä hän luopui työstään baarissa ja palasi tanssinopettajaksi. Chezan Ngoman keikoilla kävi paljon yleisöä, jota selvästi kiinnosti afrikkalainen musiikki. Samoin Menardiin baarissa tutustuneet halusivat kuulla lisää. Tästä Menard kypsytteli ajatuksen perustaa afrikkalaisen musiikin ja kulttuurin festivaalin, ja ensimmäinen Fest Afrika järjestettiin 2002. Sibelius-Akatemia ja Glomas Bagamoyo-opiston opettaja Arnold Chiwalala oli tekemässä tohtorinopintojaan Sibelius-Akatemiassa 2000-luvun alkupuolella. Menard osallistui hänen opinnäytetöihinsä ja oppi sitä kautta tuntemaan korkeakoulun. Sibelius-Akatemian yhteispohjoismainen maailmanmusiikin maisteriohjelma Glomas oli täsmälleen sopiva Menardin tarpeisiin. Glomas-ohjelmassa opiskelijat käyvät projektiin osallistuvissa yliopistoissa ja tutustuvat paikallisiin kulttuureihin työpajoissa. Glomas-ohjelmassa Menard ystävystyi useiden muusikoiden kanssa, joita on sittemmin vieraillut myös Fest Afrikassa, esimerkiksi Moussa Diallo ja Keld Hosbond. Menardin maisterin tutkinnon lopputyö oli The Rise of the Queens -produktio, joka esitettiin Helsingin Musiikkitalossa 13.maaliskuuta 2015.
Tästä eteenpäin
Menardin tulevaisuus näyttää hyvin kansainväliseltä. Fest Afrikan yhteydessä järjestettiin ensimmäinen Afro-Nordic seminaari 2014. Afro-Nordic-verkoston tarkoituksena on luoda yhteistyön mahdollisuuksia muusikoiden, tapahtuman-järjestäjien ja musiikkiopistojen välillä. Verkosto laajenee koko ajan. Toimintaa Pohjoismaiden ja tiettyjen Afrikan maiden välillä vahvistetaan. Menard suunnittelee musiikintekomatkoja lähitulevaisuudessa Maliin, Tansaniaan ja Ghanaan. Pohjoismaista vahvimmin ovat mukana Tanska, Islanti ja Suomi. Fest Afrikan ohjelma on laajentunut elokuviin, runouteen ja vaatenäyttelyihin. Myös Fest Afrika leviää, Reykjavikissa järjestettiin ensimmäinen festivaali syksyllä 2016.
Perhe Tampereella
Mpondan sisaruksia asuu Tampereella kaikkiaan neljä. Menardin sisko Catherine Knuutila sekä veljet Deogratius ja Michael. He esiintyvät yhdessä Mponda Family -nimellä. He laulavat kotiseutunsa lauluja rumpujen säestyksellä. Ajoittain Catherine ohjaa Chezan Ngoman harjoituksia, hänkin on opiskellut Bagamoyossa. Menardilla on Suomessa kaksi lasta, Sikujua ja Ella. Sikujua on jo ehtinyt edustaa Suomea kansainvälisissä tanssikilpailuissa.
Timo Järvenpää