Afrikassa nainen sitoo lapsen kankaalla selkäänsä, ja lapsi kulkee äidin mukana tämän askareissa. Nainen kuokkii peltoa, hakee vettä ja laittaa ruokaa. Äidin vartalon liike tulee osaksi itseä.
Menard Mponda epäilee, että ilmasto on yksi syy suomalaisen ja afrikkalaisen tanssikulttuurin eroihin. Tansanialainen ilmasto sallii sen, että monet asiat ruoanlaitosta tanssiin tapahtuvat ulkona. Koska taloissa ei ole ikkunoita, musiikki kiirii sisätiloistakin ohikulkijan korviin.
– Musiikkia ja tanssia ei voi Tansaniassa välttää. Ne ovat osa jokapäiväistä elämää, sanoo Menard.
Voimaa työntekoon
Cheza Ngoma harjoittelee sekä perinteisiä tansanialaisia tansseja että Menardin suunnittelemia koreografioita. Perinteiset tanssit kertovat tarinoita arkipäivästä ja juhlista. Tanssit voivat liittyä esimerkiksi aikuiseksi kasvamiseen, ympärileikkaukseen tai ihmisten sosiaalistamiseen.
Tällä hetkellä Cheza Ngoman harjoituksissa heiluvat kuokat. Bugobogobo on Sukuma-nimisen etnisen ryhmän työtanssi. Perinteisesti tansanialaisessa kylässä peltotyöt hoidettiin talkoilla. Ihmiset lauloivat matkalla pellolle ja työtä tehdessään. Laulu antoi ihmisille voimaa raskaaseen työhön.
Illalla talkoolaiset kerääntyivät yhteen, ja pellon omistaja tarjosi talkoolaisille aterian. Ihmiset pystyivät laulun lisäksi myös tanssimaan, ja liikkeiden liioittelulle ja improvisaatiolle jäi tilaa. Näissä illanistujaisissa alkoi kehittyä Bugobogobo.
Kun sadonkorjuuaika oli ohi, eri etniset ryhmät kokoontuivat yhteen ja näyttivät omat tanssinsa kaikkine yksityiskohtineen. Perinteet elävät vieläkin osissa maata.
Tansanialainenkin yhteiskunta on teollistumisen myötä muuttunut, ja ihmiset lähtevät usein kaupunkeihin työtä etsimään. Tarve tanssia ei kuitenkaan ole kadonnut. Kaupunkeihin on syntynyt tanssiryhmiä, joista osalle tanssimisesta on tullut ammatti.
– Tanssi ei ole museo. Jos yhteiskunta muuttuu, muuttuu tanssikin, muistuttaa Menard.
Huolimatta tanssin kehityksestä ja esittämistapojen muutoksista tanssin merkitys pysyy Menardin mielestä samana. Se antaa voimaa arkipäivään ja auttaa unohtamaan huolet.
Vartalon liike ei ole Menardin mielestä vaikein asia opettaa suomalaisille. Eläytymisen opettaminen on hankalampaa.
– Haasteellisinta on saada ihmiset aistimaan tanssin ilmapiiri. Jotkut eivät ole koskaan pitäneet kuokkaa kädessään.
Teksti: Anita Lintula(c) Anita Lintula
