Puheenjohtajakauteni olivat vuosina 2016 ja 2017.
Minä, Timo Järvenpää, ajauduin afrotanssiin varsin kypsässä iässä. Olin juuri täyttänyt 50, kun kuulin Menardilta, että Tampereella saa lyödä rumpua luvan kanssa joka sunnuntai. Ekoissa treeneissä näin, että täällähän saa tanssiakin. Se oli sitten menoa! Olen tanssinut jazzia kaukaisella 80-luvulla ja tunnustettakoon, että tanssin yksin kotona. Cheza Ngomassa minut tunnetaan nimellä Mabula.
Vuoden 2016 meno oli taloudellisesti haastavaa. Cheza Ngoman pudottua Kulttuurirahaston tukien ulkopuolelle, katosi budjetistamme kokolailla tasan puolet pois. Tämä aiheutti melkoisen määrän turhautuneisuutta sekä rivijäsenille että Menardille. Viikkotuntien järjestäminen oli talouden kannalta kädestä suuhun elämistä, kirjaimellisesti.
Keikkoja oli satunnaisesti. Osallistuimme pariin Tampereen kaupungin monikulttuurisuustapahtumaan, TREDUn rasisminvastaiseen päivään ja YLE:n Tuhkimotarinoita-ohjelman kuvauksiin.
Lohtua tökkivään talouteen toi työ The Rise of the Queens-tuotannon parissa. Tosin meillä ei ollut onnea apurajojen suhteen sielläkään, vaikka kovasti yritimme. Vietin pitkiä iltoja Telakalla Menardin, Laura Nikulan ja Jenni Kurosen kanssa, kun työstimme hakemuksia säätiöille.
Matkaan kuitenkin päästiin. Veimme tuotannon syksyllä Reykjavikin Fest Afrika-festivaaleille. Retki oli ikimuistoinen. Oli hienoa huomata, miten hyvin viihdyimme toistemme seurassa koko matkan ajan! Asuntolassa kukin osallistui kokkaamiseen, pienissä makuuhuoneissa oli nauru herkässä.
Vuoden 2017 helmikuussa Queens esiintyi Helsingin Itäkeskuksen Stoassa – jälleen täydelle salille! Toukokuussa Cheza Ngoma viihdytti yleisöä rumpujen soitolla ja laululla Likkojen lenkin varrella.
Kesällä treenattiin tiiviisti, sillä olimme mukana sekä Fest Afrikassa heinäkuussa että Dance Off-festivaaleilla Hiedanrannassa elokuulla. Fest Afrikan konsertteihin on muodostunut perinteeksi se, että me ryhmitymme riviksi lavan edustalle ja houkuttelemme bändin ja yleisön samaan koreografiaan. Se tunne, kun näkee miten bändi ja koko salillinen ihmisiä liikkuu kuin yksi elävä olento, on lähes orgastinen.
Dance Off järjestettiin 2017 ensimmäistä kertaa. Oli ilo olla mukana varsin monipuolisessa tanssitarjonnassa. Vanhan teollisuusrakennuksen rappaukset tipahtelivat ngomien paukkeesta!
Niin puheenjohtaja kuin olinkin, huolehti meidän Nzila eli Piia Seppälä yhdistyksen operatiivisista kuvioista. Rakkaus tanssiin sitoo yhdistystämme niin, että treenejä järjestetään, maksoi mitä maksoi. Tämä on upea porukka, olen niin ylpeä, että saan olla mukana!
#chezangoma #20yearsanniversary #chezangoma20v
